Hyväksy

Käyttämällä tätä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön

Lue lisää evästeistä

Analytiikkaa ilman euroja?

(6.9.2017 Blogi) Eihän se analytiikka voi ilmaiseksi syntyä, mutta yllättävän harvoin toteutamme analytiikkaa, jossa euroihin perustuvat mittarit ovat vähäisiä tai puuttuvat kokonaan. Seuraavassa tutustumme asiaan Business Intelligence -järjestelmän kehittäjän näkökulmasta.

Lähes poikkeuksetta raportointia ja analytiikkaa hyödynnetään euromääräisten lukujen esittämiseen. Taloudelliset mittarit, tuotot, kustannukset, katteet ja budjetit, ovat kaikkialla toistuvia raportoinnin muotoja. Näissäkin kangistumme usein esittämään asiat taulukoissa ja vakiintuneisiin tapoihin perustuen riveissä ja sarakkeissa.

Konsultin roolissa minulle itselleni on - puuduttavan euroista puhumisen jälkeen - äärimmäisen piristävää murtautua joskus ulos kuutiosta ja päästä rohkeasti mittaamaan aiemmin mittaamattomia suureita. Lähdejärjestelmät ja datamallit tuoksuvat uudelta autolta, mittarit ovat erilaisia kuin ennen ja antavat mahdollisuuden päästää luovuus valloilleen esitystapoja miettiessä. Olen ilokseni saanut kehittää useaakin eurotonta analytiikkaprojektia ja kertaan tässä muistoja kahdesta.

Matkapuhelinten laadunvalvonta

Matkapuhelinten ohjelmistokomponenttien laatumittareina olivat toteutettujen ominaisuuksien valmistuminen suhteessa aikatauluun ja raportoidut virheet. Tarkastelunäkökulmana olivat ”syylliset tahot” ja tuotteet, joihin raportoitu vika vaikuttaa.

Käyttäjiä oli laaja joukko: yksittäiset kehittäjät, tiimipäälliköt, projektipäälliköt sekä tuotteen julkaisemisesta päättävä johto. Keskitetysti kehitetty raportointi toimi eräänlaisena rauhanturvaajana; sovittujen laatukriteereiden tulkinta oli yksiselitteistä, koska raportoinnista vastasi puolueeton taho, eivätkä kehittäjät itse, jolloin tilannetta usein kaunisteltiin. 

Myös bugiraporteilla pallottelu havaittiin nopeasti ja eipäs-juupas -kinastelun sijaan keskityttiin nopeammin korjaaviin toimiin. Erityisen hauska muisto oli iltapäivälehden kanteen päässyt uutinen siitä, kuinka lippulaivamallista oli paljastunut ohjelmistovirhe. Raporttien keskellä hihittelin itsekseni, koska kaiken kaikkiaan raportoituja vikoja, suuria ja pieniä, oli siihen mennessä kirjattu yli kymmenen tuhatta.

Mediayhtiön levikinseuranta

Mediayhtiö puolestaan haluaa mitata julkaisutoiminnan tavoittavuutta. Tavoittavuudella tarkoitan levikkiä sanan laajemmassa merkityksessä. Liiketoiminta kun ei ole enää paperisten lehtien julkaisemista, vaan aamupainoksen lisäksi uutisia ja artikkeleita jaetaan netissä ilmaispalveluissa, maksullisissa tilaajapalveluissa, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä ja jopa infotauluissa. Näiden yhteydessä julkaistaan mainoksia, ja näidenkin näkyvyyttä on hyvä mitata, jotta mainosmyyntiä voisi helpommin perustella asiakkaille. 

Eräässä tällaisessa projektissa paperimedian päivittäiset levikit sekä mainosbannereiden klikkaukset ladattiin asiakkaan itsensä kehittämästä järjestelmästä. Sähköisen median klikit ja some-käyttäytyminen ladattiin Google Analyticsistä. Uutiskirjeen elinkaari (lähetetty, saapunut, avattu, poistettu avaamatta) saatiin palvelutarjoajan rajapinnasta. Kaiken tämän päälle tarvittiin vielä tilastoja ihmisistä, jotka ”altistuvat” tienvarsien infotauluille ohi kulkiessaan. 

Näissä mittareissa epätarkkuuskerroin on jo korkealla. Siksi keskeisenä terminä oli tavoittavuus, koska absoluuttista lukijamäärää ei voi mitenkään päätellä. Taas hauskana anekdoottina muistelen, kuinka eräänä hiljaisena uutispäivänä maakuntalehti iski artikkelillaan kultasuoneen. Juttu muuttui some-jakojen ansiosta viraaliksi muutamassa tunnissa ja keskimääräisen kahdenkymmenen lukijan sijaan raportti näytti lehdelle yhdessä päivässä kymmeniätuhansia lukijoita.

Panosta määrittelyyn

Edellä esitetyissä projekteissa keskeisten käsitteiden määrittelemiseen ja sopimiseen on aina pitänyt varata erityisen paljon aikaa ja henkilöitä. Määrittelijöille tulee poikkeuksetta yllätyksenä, kuinka eri ryhmien samalta kuulostavat tarpeet eivät ehkä olekaan keskenään vertailukelpoisia. 

Konsultilla kannattaa tässä tilanteessa olla lyijykynät terävinä, koska tarpeista keskusteleminen rönsyilee ja saattaa tuottaa hedelmällisiä ajatuksia uudenlaisiksi vaatimuksiksi projektille. Itse muistelen lämmöllä onnistuneita määrittelypalavereja, joissa kaikki osanottajat ovat kokeneet aiheen itselleen läheiseksi ja halunneet innokkaasti tuoda toiveensa esiin. 

Nämä yhdessä tekemisen hetket syventävät asiakassuhdetta ja konsultti saa tuntea tekevänsä haluttua ja tarpeellista työtä. Näiden voimalla jaksaa taas keskittyä, vaikka liikevaihdon määritelmään!

Kirjoittaja: Bruno Helenius, Business Intelligence -asiantuntija, EVRY

Qlik Visualize YOUR World Tour  -tapahtuma 26.10.2017

EVRY on kumppanina mukana Qlikin tapahtumassa Visualize YOUR World Tour 26.10.2017! Tervetuloa kuulemaan erilaisesta lähestymistavasta analytiikkaan ja juhlimaan Suomen Qlikin 10-vuotista taivalta 26.10.2017! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!